Koliinia tarvitaan moneen

Koliini on keholle ehdollisesti välttämätön mikroravintoaine, joka muistuttaa rakenteeltaan B-vitamiineja, mutta jota ei kuitenkaan suoraan luokitella vitamiiniksi.

Erityisesti raskautta suunnittelevien, raskaana olevien, imettävien sekä kasvisruokavaliota noudattavien kannattaa kiinnittää huomiota koliinin saantiin. Monet monivitamiinivalmisteet eivät sisällä koliinia.

Vaikutukset, lähteet ja annostus

Koliini on tärkeätä aivojen ja hermoston toiminnalle. Sen fosforijohdannaisia esiintyy hermoissa ja aivokudoksessa.

Koliini sääntelee mm. muistia, mielialaa ja lihaskontrollia. Se on myös tärkeä solukalvojen rakennusaine, joka vaikuttaa solujen välisessä viestinnässä.

Koliini on tärkeää myös elimistön homokysteiiniaineenvaihdunnalle, jota se ylläpitää yhdessä folaatin, B6-vitamiinin ja B12-vitamiinin kanssa.

Hyviä koliinin lähteitä ovat eläintuotteista liha, kananmunat, siipikarja, kala sekä maitotuotteet, mutta myös peruna, ruusukaali, parsakaali ja kukkakaali sisältävät koliinia.

Tutkimusten mukaan erityisesti kananmuna, maito ja liha ovat hyviä koliinin lähteitä.

Erityisesti kasvipohjaista ruokavaliota noudattavien on syytä kiinnittää huomiota riittävään koliinin saantiin. (ks. Derbyshire 2019, Nutraingredients; myös NIH.)

Suomessa Ruokavirasto ei ole asettanut virallisia saantisuosituksia koliinille, mutta Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA, ”European Food Safety Authority”) lausunnon mukaan aikuisten ja 15–17-vuotiaiden nuorten tulisi saada 400 mg koliinia vuorokaudessa.

7–11-kuukautisille vauvoille suositellaan 160 mg koliinia päivässä ja 1–14-vuotiaille lapsille 140–340 mg. Raskaana olevien ja imettävien naisten kohdalla koliinin saanti on erityisen tärkeää: heille suositellaan 480 mg ja 520 mg koliinia päivässä. (EFSA 2016.)